Melkein monarkia - kuinka Suomi oli hetken aikaa kuningaskunta.

-

Akseli Gallen-Kallelan luonnos Suomen kuninkaan kruunuksi. Kuva: Kansallisarkisto, CC


Nyt seuraa vähän kansallisemman tason historian havinaa! Tänä päivänä tasan sata vuotta sitten Hessenin prinssi Friedrich Karl kieltäytyi lopulta Suomen kruunusta ja kuninkuudesta. Viesti määrättiin ulkoasiainministeriön toimesta julkaistavaksi kaikissa maan sanomalehdissä, ja Kalevassa se julkaistiin 31.12. Hessenin prinssin myötä haaveet monarkiasta haudattiin, ja Suomesta tuli nykyisin tuntemamme kaltainen edustuksellinen demokratia presidentteineen.
Viikontakaiset itsenäisyyspäivän juhlat saattaisivat nykyään näyttää hieman toisenlaiselta, mikäli Suomeen olisi tullutkin lopulta monarkia. Ettäkö mitä? Jos ei Suomen tie kuningaskunnaksi (ja siitä pois) ole tuttu, tässä tulee lyhyt tiivistelmä!

Sisällissodan ja valkoisten voiton jälkeen Suomeen ryhdyttiin puuhaamaan edustuksellista monarkiaa Euroopan mallin mukaan. Kuningasta katseltiin Saksasta, sillä entiset isännät, Ruotsi ja Venäjä, eivät tietenkään tähän tarkoitukseen kelvanneet. Saksalaisten apu sisällissodassa taas oli jäänyt mieleen, ja Saksan pienistä ruhtinaskunnista monarkkeja löytyi kyllä lähettää pohjolaankin asti. Valinnassa päädyttiin lopulta Hessenin prinssiin Friedrich Karliin, joka oli sentään Saksan keisarin lanko ja hänen vaimonsakin oli sukua Brittien kuningashuoneen jäsenille. Molempien yhteyksien toivottiin auttavan pientä ja tuoretta maata tulevassa maailmanpolitiikassa ja turvaavan tuoretta itsenäisyyttä.

Maailmansotien melskeet kuitenkin tavoittivat myös Suomen ja etenkin tulevan kuningasehdokkaan. Vaikka Hessenin suku olikin tunnettu Britannialle myötämielisenä, Saksan huono menestys sodassa toi pilviä kuninkuuden ylle. Vaikka Friedrich valittiin 9.10. kuninkaanvaaleilla Suomen kuninkaaksi, hän ei koskaan tullut Suomeen eikä ottanut kruunua vastaan. Saksa hävisi sodan, ja marraskuussa 1918 myös Saksasta tuli tasavalta, joka solmi rauhan ympärysvaltojen kanssa. Monarkian kaaduttua Saksassa Friedrich Karl katsoi paremmaksi luopua kuninkuudesta kokonaan 14.12.1918. Uutta kuningasta ei maailmansodan jälkimainingeissa haluttu lähteä valitsemaan, ja monarkiahaaveet unohtuivat. Muistoksi lyhyestä monarkiasta jäi vain Suomen kuninkaan kruunun piirrokset, joiden mukaan myöhemmin tehtyä mallikruunua voi käydä katsomassa esimerkiksi Kemin jalokivigalleriassa.






HESSENIN PRINSSIN KIELTÄYTYMINEN SUOMEN KRUUNUSTA.

Ilmoituksen sananmuoto.
Valtioneuvosto on 27. päivänä joulukuuta ulkoasiaínministeriön esittelystä nähnyt hyväksi määrätä, että allaoleva hänen korkeutensa Hessenin prinssi Friedrich Karlen kuluvan joulukuun 14. päivänä Suomen ylimääräiselle lähettiläälle ja valtuutetulle ministerille Berlinissä valtioneuvos Edward Hjeltille osoittama kirjelmä on maan virallisissa lehdissä julkaistava, ollen mainittu kirjelmä suomennettuna näin kuuluva:

”Minä pyydän että Teidän Ylhäisyytenne tahtoisi minun nimessäni ilmoittamaan Teidän Hallituksellenne seuraavaa, jotta se saattaisi sen Suomen kansan tietoon:
Meijen valtiollisen tilanteen muutos vaikuttaa välttämättömästi Suomeenkin jonka kansa oli päättänyt uskoa huolenpidon kohtalostaan. Kirjelmässäni marraskuun 4 päivältä Eduskunnan puhemiehelle minun täytyi jättää toistaiseksi lopullinen ratkaisu viitaten syihin, jotka tosin eivät enään ole olemassa. Sen sijaan ovat muut vaikeudet, joihin mainitussa kirjelmässä jo viitattiin, kasvaneet ja asettuneet voittamattomasti estämään Suomea samalla täyttämästä velvollisuuttaan itseänsä kohtaan ja velvoituksiansa minua kohtaan. Käsittäen tämän minä hetkeäkään empimättä vapautan sen viimeksimainituista velvoituksista. Kun Suomi saavuttaa takaisin moraalisen vapautensa minuun nähden, saa se kaiken sen, mitä minä näissä oloissa voin antaa. Enempää sanoja ei tarvita. Tiedän, että minut ymmärretään. Minä lähetän maalle ja sen vakavakatseiselle kansalle oman ja omaistensa tervehdyksen ja kiitoksen monesta myötätuntoisuuden osoituksesta. Tulkoon onnelliseksi tämä minulle rakas kansa, sen miehet ja naiset ja sen ihana nuoriso, johon tulevaisuuden toivo perustuu.

Friedrich Karl”



Lisää Suomen monarkiahankkeen vaiheista voit lukea täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kuningaskuntahanke



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Olhavan taistelusta 75 vuotta

-
Kuva
Tänään, 29.9 tulee Olhavan taistelusta kuluneeksi tasan 75 vuotta. Olhavan taistelu oli Lapin sodan ensimmäinen suomalaisuhreja vaatinut taistelu, vaikka laukauksia oli vaihdettu suomalaisten ja saksalaisten välillä jo päivää aiemmin Pudasjärvellä. Syyskuussa 1944 elettiin tulenarkoja aikoja. Neuvostoliiton kanssa oli juuri saatu sovittua aselepo ja välirauha, ja yli kolme vuotta kestänyt jatkosota oli päättynyt. Aselepo alkoi 4.9. ja välirauhan ehtona oli, että Suomi katkaisee virallisesti suhteensa Saksaan, sekä ajaa saksalaiset sotilaat maasta. Entiset aseveljet, saksalaiset ja suomalaiset solmivat kuitenkin salaisen, Syysmanooveriksi kutsutun sopimuksen. Sopimuksen mukaan saksalaiset lupasivat vetää ennaltailmoittamansa aikataulun mukaan joukkonsa Lapin kautta pois Suomesta, ja suomalaiset lupasivat seurata perästä noin päivämatkan päässä, jolloin suomalaiset sotilaat voisivat vallata saksalaisten jälkeensäjättämät, tyhjät asemat ilman taisteluja. Ensimmäiset kaksi viikkoa so...
Lue lisää

Ensimmäinen kantakirjattu Suomenhevonen kantakirjattiin Iissä

-
Kuva
Iiläinen kantakirjaori, Vinha Paanari. Kuva: Henna Haapaniemi. 6.9. vietettiin suomenhevosen päivää! Suomenhevosella on pitkät perinteet täällä Suomen niemellä, ja se on ollut vuosisatoja tärkeä apu niin erilaisissa tilan töissä, metsätöissä kulkemisessa ja sotienkin aikana, ja on ehdottomasti oman juhlapäivänsä ansainnut. Kantakirjaaminen on vähän tuoreempi juttu. Suomenhevosen kantakirjaaminen aloitettiin tasan 111 vuotta sitten "hevoshoidon edistämiseksi". Valtion toimesta ryhdyttiin vuonna 1907 järjestämään orinäyttelyitä ympäri maata sen varmistamiseksi, että kriteerit kantakirjaamiselle olivat kaikkialla samat. Iihin tämä liittyy siten, että aivan ensimmäinen kantakirjattu Suomenhevonen nimeltään Ukonpoika kantakirjattiin Iissä, vaikka ori itse olikin kantakirjaorinäyttelyyn tuotu Limingasta. Iistä kantakirjattiin kuitenkin jutun mukaan samalla kertaa useampi tamma; E. Kukko-Liedeksen Perho, M. Häyrysen Tamma, K. Ellalan Ilta, K. Veijolan Piiju, sekä A. Paavo...
Lue lisää
-
Kuva
1918 -  Sisällissota Iissä Tänä vuonna Suomen sisällissodasta on tullut kuluneeksi sata vuotta. Sisällissota käytiin keväällä 1918, mutta sen vaikutukset jatkuivat pitkään. Syksyn mittaan 1918 sotavankileirit lakkautettiin ja vangit siirrettiin siviilihallinnon piiriin. Samalla suurin osa armahdettiin ja sata vuotta sitten, 31.10.1918, armahdettiin suurin osa vielä vangittuna olleista punavangeista, 10 000 vankia. Tämän vuoksi ajattelin tämän olevan ihan sopiva aika sisällissodan muisteluun blogissa - keväällähän tätä blogia ei vielä ollut olemassakaan. Vaikka Ii ei kuulunutkaan sisällissodan eturintamaan eikä päänäyttämöihin, sen vaikutukset näkyivät kyllä myös Iissä.   Oulussa punakaarti ja valkoisten joukot ottivat yhteen sillä seurauksella, että valkoiset valtasivat kaupungin. Iiläisiä ei näytä olleen juurikaan niissä kahinoissa mukana, ainakaan kaatuneena tai vangittuna. Muutenkin iiläisiä näyttää osallistuneen sisällissodan taisteluihin varsin vähän, ja mieliala ko...
Lue lisää