Peräkkäin ku Pernun karittat

On sanottu, että tulva tulee joka kevät, kysymys vain kuuluu, kuinka suuri. Ennen vanhaan tulvia oikein odotettiin, koska tulvavesien mukana oli hyvä laskea myytävää tavaraa, kuten hirsiä ja tervaa, jokea pitkin Haminan markkinoille myytäväksi.  " Oulusta 26 p. toukokuuta. Erinomaisen hidasta on lumen ja jään lähtö tänä kevännä ollut, ja kevättulvasta ei ole tietty paljo mitään. Tämä tuottaa suuren hankaluuden Iijoen latvalaisille, joilla runsas kevättulva on paraana keinona saada hirsilauttansa ja tervansa joen suuhun Oulun kauppijoille. (Oulun wiikkosanomat 6.6.1866) Tulvia ei tietenkään odotettu vain ilolla: joka vuosi oli suuri jännityksen aihe, mihin jääpadot tänä vuonna kasautuisivat, ja minne vesi nousee ja kuinka pahasti. Suuret tulvat ovat koetelleet Iijokea ja sen rantojen asujia jo vuosituhansia, aina siihen saakka, kunnes voimalaitosten rakentaminen patosi joen 50-60-luvulla. Vaarassa olivat usein rannan lähellä olleet rakennukset, kuten rantaniit

https://yle.fi/uutiset/3-10742078 Notre Damen palo on järkyttänyt eilen ja tänään monia, allekirjoittanut mukaanlukien. Kyseessä on valtava menetys, onhan Notre Dame maailmanlaajuistestikin merkittävää kulttuuriperintöä. Notre Damen palossa tuhoutui paljon korvaamatonta ja vanhaa, mutta myös vähän uudempaa; esimerkiksi palossa sortunut torni oli rakennettu ”vasta” 1800-luvulla. Kuten monia ikäisiään kohteita, myös Notre Damea on korjattu ja uusittu moneen kertaan sen historian aikana. Valitettavaa on, että tähän asti Notre Dame oli kuitenkin säästynyt pahoilta tuhoilta ja se lvinnyt mm. maailmansodista varsin vähin vaurioin. Pariisilaiset ovat rientäneet lahjoittamaan suuria summia rahaa korjaustöihin, ja aika näyttää, miten ja millä aikataululla arvokas vanhus tullaan entisöimään. Meillä kotosuomessa vastaava menetys voisi olla Turun tuomikirkon palo. Turun tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-päivityksestä voi lukea, miten tähän on varauduttu – ja että tuomiokirkko on itseasiassa palanu