Peräkkäin ku Pernun karittat

Näin olisi varmaan toivotellut myös nimimerkki Pudas sata vuotta sitten. Tämän päivän juttu on tasan sata vuotta sitten Kaiku-lehdessä julkaistu mielipidekirjoitus, jossa nimimerkki Pudas ruotii aiemman viikon uutista kuolleista, ja tästä hetkestä katsottuna aivan syystä. On vaikea kuvitella, että näin rumasti tänä päivänä lehdessä kuolleista kirjoitettaisiin. Nykypäivän Sotekohujen ja maakuntauudistusten aikakautena, tai taannoisesta "ihmisroska"-keskustelusta nimimerkki Putaalla saattaisi olla taas jokunen sana sanottavana, terävästä kynästään lehtien mielipidepalstoille. Vaiko Facebookiin? En lupaa nimimerkki Putaalle sadan vuoden taakse tätä museon seinälle asettavani "1918-luvun kulttuurikuvana", mutta tänne blogin puolelle kyllä. Tuosta vuodesta toki täytyy muistaa, että on vaikeat ajat ollut takana. Vaikka sisällissodan melskeet eivät päällisin puolin Iissä juuri näkyneetkään, oli sisällissodan aikainen nälkä ja jatkuva pula viljasta kuitenkin läsnä myös t

Akseli Gallen-Kallelan luonnos Suomen kuninkaan kruunuksi. Kuva: Kansallisarkisto, CC Nyt seuraa vähän kansallisemman tason historian havinaa! Tänä päivänä tasan sata vuotta sitten Hessenin prinssi Friedrich Karl kieltäytyi lopulta Suomen kruunusta ja kuninkuudesta. Viesti määrättiin ulkoasiainministeriön toimesta julkaistavaksi kaikissa maan sanomalehdissä, ja Kalevassa se julkaistiin 31.12. Hessenin prinssin myötä haaveet monarkiasta haudattiin, ja Suomesta tuli nykyisin tuntemamme kaltainen edustuksellinen demokratia presidentteineen. Viikontakaiset itsenäisyyspäivän juhlat saattaisivat nykyään näyttää hieman toisenlaiselta, mikäli Suomeen olisi tullutkin lopulta monarkia.   Ettäkö mitä? Jos ei Suomen tie kuningaskunnaksi (ja siitä pois) ole tuttu, tässä tulee lyhyt tiivistelmä! Sisällissodan ja valkoisten voiton jälkeen Suomeen ryhdyttiin puuhaamaan edustuksellista monarkiaa Euroopan mallin mukaan. Kuningasta katseltiin Saksasta, sillä entiset isännät, Ruotsi ja Venäjä, ei

Hyvää itsenäisyyspäivää itse kullekin säädylle! Itsenäisyyspäivän kunniaksi on hyvä nostaa esiin myös iiläisten naisten ponnistukset yli sadan vuoden takaa; tasan 113 vuotta sitten Kalevassa kerrottiin, että iiläiset naiset vaativat yksimielisesti äänioikeutta, ja päättivät jopa lähettää oman edustajansa yleiseen naisten äänioikeuskokoukseen, joka pidettiin Helsingissä 2.12. ” Naisten kokous Iissä. Viime kuun 26 pnä oli Iin kunnanhuoneella paikkakunnan naisasialiitto Unionin kehotuksesta kokous naisten valtiollisesta äänioikeusasiasta. Naisia oli kokoontunut huone täyteen. Keskustelut olivat vilkkaita. Yksimielisesti vaativat naiset äänioikeutta ja ettei vaatimus ollut vaan tyhjää puhetta, vaan tositoimintaa, todistaa se että Iin naiset päättivät lähettää oman edustansa siihen yleiseen naisten äänioikeuskokoukseen, jota pidetään Helsingissä joulukuun 2 pnä. Edustajaksi valittiin rouva Liina Aulin ja varalta neiti Jenny Häggqvist.” Samaan syssyyn on hyvä muistuttaa taa