Hirvi nähty Iissä!

-

Hirvi nähty Iissä!

Näin hirvenmetsästyskauden ollessa päällä on hyvä muistella vähän vanhoja. Voitteko kuvitella, että tänä päivänä Kaleva julkaisisi lehtijutun tuolla otsikolla? Tuskinpa vain. Toista se oli kuitenkin ennen: Tarkalleen 115 vuotta sitten Kaleva julkaisi lehtijutun, jossa kerrottiin muutaman iiläisen miehen nähneen tuon silloin sangen harvinaisen eläimen vaeltelevan Iin seutuvilla, ensimmäistä kertaa miesmuistiin. Kerrottiinpa hirven koosta ja näöstäkin, ”suurempi tavallista hevosta”. Tästä kuvailustakin voi päätellä, ettei niitä ihan joka poika ollut nähnyt.

1800-luvulla hirvi oli kuolla Suomessa sukupuuttoon salametsästyksen vuoksi. 115 vuotta sitten hirvikannan kooksi arvioitiin vain muutamasta kymmenestä pariin sataan päätä koko maassa. Hirvenpyynti olikin kokonaan kielletty Pohjois-Suomessa vuoteen 1936 saakka. Nyt hirviä on Suomessa paljon, Luonnonvarakeskuksen mukaan syksyn 2017 jahdin jälkeen noin 88000. Kannanhoito onkin välttämätöntä hirvivahinkojen pienentämiseksi.



”Hirwen näkivät Iissä tämän kuun 1. päivänä muutamat Pernun ja Tapion taloin miehet, kun olivat eräällä taloinsa takavainiolla heiniä hakemassa, waan eiwät olleet sillä kertaa tilaisuudessa sitä läheltä näkemään. Kotiin tultuaan ilmoittiwat asian toisille samain taloin miehille, jotka sitten heti lähtiwät katselemaan eikö wielä näkyisi mainittua elukkaa, ja näkiwätkin aiwan werrattain läheltä heitä maantien yli tuon hirwen menewän. Wakuuttiwat miehet sen olleen paljon suuremman tawallista hewosta. Mainittua laatua eläintä ei liene miesmuistiin ollut Iissä wierailemassa.” Kaleva 8.10.1903.



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Olhavan taistelusta 75 vuotta

-
Kuva
Tänään, 29.9 tulee Olhavan taistelusta kuluneeksi tasan 75 vuotta. Olhavan taistelu oli Lapin sodan ensimmäinen suomalaisuhreja vaatinut taistelu, vaikka laukauksia oli vaihdettu suomalaisten ja saksalaisten välillä jo päivää aiemmin Pudasjärvellä. Syyskuussa 1944 elettiin tulenarkoja aikoja. Neuvostoliiton kanssa oli juuri saatu sovittua aselepo ja välirauha, ja yli kolme vuotta kestänyt jatkosota oli päättynyt. Aselepo alkoi 4.9. ja välirauhan ehtona oli, että Suomi katkaisee virallisesti suhteensa Saksaan, sekä ajaa saksalaiset sotilaat maasta. Entiset aseveljet, saksalaiset ja suomalaiset solmivat kuitenkin salaisen, Syysmanooveriksi kutsutun sopimuksen. Sopimuksen mukaan saksalaiset lupasivat vetää ennaltailmoittamansa aikataulun mukaan joukkonsa Lapin kautta pois Suomesta, ja suomalaiset lupasivat seurata perästä noin päivämatkan päässä, jolloin suomalaiset sotilaat voisivat vallata saksalaisten jälkeensäjättämät, tyhjät asemat ilman taisteluja. Ensimmäiset kaksi viikkoa so
Lue lisää

Ensimmäinen kantakirjattu Suomenhevonen kantakirjattiin Iissä

-
Kuva
Iiläinen kantakirjaori, Vinha Paanari. Kuva: Henna Haapaniemi. 6.9. vietettiin suomenhevosen päivää! Suomenhevosella on pitkät perinteet täällä Suomen niemellä, ja se on ollut vuosisatoja tärkeä apu niin erilaisissa tilan töissä, metsätöissä kulkemisessa ja sotienkin aikana, ja on ehdottomasti oman juhlapäivänsä ansainnut. Kantakirjaaminen on vähän tuoreempi juttu. Suomenhevosen kantakirjaaminen aloitettiin tasan 111 vuotta sitten "hevoshoidon edistämiseksi". Valtion toimesta ryhdyttiin vuonna 1907 järjestämään orinäyttelyitä ympäri maata sen varmistamiseksi, että kriteerit kantakirjaamiselle olivat kaikkialla samat. Iihin tämä liittyy siten, että aivan ensimmäinen kantakirjattu Suomenhevonen nimeltään Ukonpoika kantakirjattiin Iissä, vaikka ori itse olikin kantakirjaorinäyttelyyn tuotu Limingasta. Iistä kantakirjattiin kuitenkin jutun mukaan samalla kertaa useampi tamma; E. Kukko-Liedeksen Perho, M. Häyrysen Tamma, K. Ellalan Ilta, K. Veijolan Piiju, sekä A. Paavo
Lue lisää
-
Kuva
1918 -  Sisällissota Iissä Tänä vuonna Suomen sisällissodasta on tullut kuluneeksi sata vuotta. Sisällissota käytiin keväällä 1918, mutta sen vaikutukset jatkuivat pitkään. Syksyn mittaan 1918 sotavankileirit lakkautettiin ja vangit siirrettiin siviilihallinnon piiriin. Samalla suurin osa armahdettiin ja sata vuotta sitten, 31.10.1918, armahdettiin suurin osa vielä vangittuna olleista punavangeista, 10 000 vankia. Tämän vuoksi ajattelin tämän olevan ihan sopiva aika sisällissodan muisteluun blogissa - keväällähän tätä blogia ei vielä ollut olemassakaan. Vaikka Ii ei kuulunutkaan sisällissodan eturintamaan eikä päänäyttämöihin, sen vaikutukset näkyivät kyllä myös Iissä.   Oulussa punakaarti ja valkoisten joukot ottivat yhteen sillä seurauksella, että valkoiset valtasivat kaupungin. Iiläisiä ei näytä olleen juurikaan niissä kahinoissa mukana, ainakaan kaatuneena tai vangittuna. Muutenkin iiläisiä näyttää osallistuneen sisällissodan taisteluihin varsin vähän, ja mieliala kotipitäjäs
Lue lisää