Oulun museon palo 90 vuotta sitten

-
Iltalehti uutisoi palosta näyttävästi ja kuvan kera. Iltalehti 10.7.1929 
Kalevassa palo oli tietysti etusivun juttu. Kaleva 10.7.1929

Tasan 90 vuotta sitten koko Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa kohtasi suuri suru: 9.7. aamuyöllä Oulun Museo oli syttynyt palamaan. Rakennuksen alakerran kirjasto saatiin enimmäkseen pelastettua, mutta yläkerran museokokoelmat ja ullakon varasto tuhoutuivat lähes täysin. Palossa tuhoutui koko Pohjois-Suomen laajuudelta korvaamatonta kulttuuriperintöä, kuten esimerkiksi Paulaharjun matkoillaan Lapista keräämät kokoelmat.
Iiläisiä esineitä pelastui kuin ihmeen kaupalla. Viisi puista, katolilaisuuden ajalta säilynyttä kirkollista patsasta olivat säästyneet palossa, mutta valitettavasti ne paloivat 1940-luvulla pommitusten aiheuttamissa paloissa. Keskiaikainen alttarivaate oli onneksi lahjoitettu jo eteenpäin kansallismuseoon. Sen sijaan Oulun museon, nykyisen Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseon ensimmäinen luetteloitu esine, illinsaaren tinakannu, on kuin ihmeen kaupalla selviytynyt molemmista paloista ja löytyy museosta edelleen. Tinakannu löytyi Illinsaaresta pelto-ojaa kaivettaessa ja lahjoitettiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseoon jo vuonna 1896, jolloin se luetteloitiin museon esineluetteloon numerolla yksi. Saksalaistyyppinen tinakannu on peräisin 1300-luvulta. Aiemmin sitä on pidetty ehtoolliskannuna ja siten todisteena Illinsaaressa sijainneesta kirkosta. Todennäköisesti kannu on kuitenkin ollut paljon maallisemmassa käytössä, vaikka silti ehdottomasti arvoesine.

Lisää palosta voit lukea Kalevan jutusta, joka löytyy sekä tämän postauksen lopusta, että täältä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1726605?page=1&term=museolle

Museonhoitaja mittatikkuna ja Illinsaaren tinakannu. Kuva: Janne Ikäheimo.

Kalevan uutinen museon palosta, 10.7.1929:





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Olhavan taistelusta 75 vuotta

-
Kuva
Tänään, 29.9 tulee Olhavan taistelusta kuluneeksi tasan 75 vuotta. Olhavan taistelu oli Lapin sodan ensimmäinen suomalaisuhreja vaatinut taistelu, vaikka laukauksia oli vaihdettu suomalaisten ja saksalaisten välillä jo päivää aiemmin Pudasjärvellä. Syyskuussa 1944 elettiin tulenarkoja aikoja. Neuvostoliiton kanssa oli juuri saatu sovittua aselepo ja välirauha, ja yli kolme vuotta kestänyt jatkosota oli päättynyt. Aselepo alkoi 4.9. ja välirauhan ehtona oli, että Suomi katkaisee virallisesti suhteensa Saksaan, sekä ajaa saksalaiset sotilaat maasta. Entiset aseveljet, saksalaiset ja suomalaiset solmivat kuitenkin salaisen, Syysmanooveriksi kutsutun sopimuksen. Sopimuksen mukaan saksalaiset lupasivat vetää ennaltailmoittamansa aikataulun mukaan joukkonsa Lapin kautta pois Suomesta, ja suomalaiset lupasivat seurata perästä noin päivämatkan päässä, jolloin suomalaiset sotilaat voisivat vallata saksalaisten jälkeensäjättämät, tyhjät asemat ilman taisteluja. Ensimmäiset kaksi viikkoa so
Lue lisää

Ensimmäinen kantakirjattu Suomenhevonen kantakirjattiin Iissä

-
Kuva
Iiläinen kantakirjaori, Vinha Paanari. Kuva: Henna Haapaniemi. 6.9. vietettiin suomenhevosen päivää! Suomenhevosella on pitkät perinteet täällä Suomen niemellä, ja se on ollut vuosisatoja tärkeä apu niin erilaisissa tilan töissä, metsätöissä kulkemisessa ja sotienkin aikana, ja on ehdottomasti oman juhlapäivänsä ansainnut. Kantakirjaaminen on vähän tuoreempi juttu. Suomenhevosen kantakirjaaminen aloitettiin tasan 111 vuotta sitten "hevoshoidon edistämiseksi". Valtion toimesta ryhdyttiin vuonna 1907 järjestämään orinäyttelyitä ympäri maata sen varmistamiseksi, että kriteerit kantakirjaamiselle olivat kaikkialla samat. Iihin tämä liittyy siten, että aivan ensimmäinen kantakirjattu Suomenhevonen nimeltään Ukonpoika kantakirjattiin Iissä, vaikka ori itse olikin kantakirjaorinäyttelyyn tuotu Limingasta. Iistä kantakirjattiin kuitenkin jutun mukaan samalla kertaa useampi tamma; E. Kukko-Liedeksen Perho, M. Häyrysen Tamma, K. Ellalan Ilta, K. Veijolan Piiju, sekä A. Paavo
Lue lisää
-
Kuva
1918 -  Sisällissota Iissä Tänä vuonna Suomen sisällissodasta on tullut kuluneeksi sata vuotta. Sisällissota käytiin keväällä 1918, mutta sen vaikutukset jatkuivat pitkään. Syksyn mittaan 1918 sotavankileirit lakkautettiin ja vangit siirrettiin siviilihallinnon piiriin. Samalla suurin osa armahdettiin ja sata vuotta sitten, 31.10.1918, armahdettiin suurin osa vielä vangittuna olleista punavangeista, 10 000 vankia. Tämän vuoksi ajattelin tämän olevan ihan sopiva aika sisällissodan muisteluun blogissa - keväällähän tätä blogia ei vielä ollut olemassakaan. Vaikka Ii ei kuulunutkaan sisällissodan eturintamaan eikä päänäyttämöihin, sen vaikutukset näkyivät kyllä myös Iissä.   Oulussa punakaarti ja valkoisten joukot ottivat yhteen sillä seurauksella, että valkoiset valtasivat kaupungin. Iiläisiä ei näytä olleen juurikaan niissä kahinoissa mukana, ainakaan kaatuneena tai vangittuna. Muutenkin iiläisiä näyttää osallistuneen sisällissodan taisteluihin varsin vähän, ja mieliala kotipitäjäs
Lue lisää