Maa järisee, tanner tömisee!

-
Tasan 120 vuotta sitten marraskuussa Iissäkin koettiin jännittäviä hetkiä. Maa järisi pohjanlahdella oikein tuntuvasti.

 

Maanjäristys, tuo meillä harvinainen ilmiö, herätti ihmisiä unestaan monin paikoin Perä-Pohjolassa kuten olemme kuulleet m.m. Torniosta, Kemistä, Rovaniemellä, Iissä, n.m. kulkien koillisesta lounaaseen päin, viime lauantaita vasten yöllä klo 12,40. Huoneet liikkuivat, maa aaltoili ja esineet kolisivat ja kaatuilivatkin pohjoisesta päin; järistys ei ollut tällä kertaa niin kova kuin w. 1882 Juhannusaattona. Tällä kertaa kesti sitä vain pari minuuttia, paikoin lyhemmän aikaa. 
Täällä Oulussakin olivat jotku huomanneet man tärinää, vaikkei se ollut niin voimakasta kuin pohjoisessa." 
 - Kaleva, 7.11.1898


Maanjäristys oli vielä 120 vuotta sitten outo ilmiö, jonka syntyä ei oikein osattu selittää. Päivälehden raportissa epäillään ilmiön syyksi ilmastoa ja säätä, "meteroloogisia syitä", mutta toisaalta todetaan, ettei täällä mitään "tropiikin myrskyjä" ollut. Syy osattiin yhdistää Pohjanlahteen, sillä järistyksiä mainitaan olleen sen alueella yli 200 vuoden aikana eniten, peräti 46 kappaletta. Nykypäivänä tiedämme syynkin: Jääkauden jäljiltä palautuva maamassa ei suinkaan kohoa aina erityisen nätisti ja tasaisesti.

Molemmissa jutuissa järistystä verrataan myös Juhannusaaton 1882 järistykseen, joka olikin koko Suomen voimakkain, ja on sitä edelleen. Tarkkoja mittareita ei käytössä tietenkään vuonna 1882 ollut, mutta jälkeenpäin se on määritelty olleen 4,9 Richterin asteikolla. Vastaavan kokoluokan järistyksiä ei Suomessa koeta välttämättä edes kerran vuosisadassa. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että tämän seudun viimeisin suurempi järistys, vuoden 2016 järistys, oli 4,1 Richteriä. 
 

Päivälehti 6.11.1898

 
 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Olhavan taistelusta 75 vuotta

-
Kuva
Tänään, 29.9 tulee Olhavan taistelusta kuluneeksi tasan 75 vuotta. Olhavan taistelu oli Lapin sodan ensimmäinen suomalaisuhreja vaatinut taistelu, vaikka laukauksia oli vaihdettu suomalaisten ja saksalaisten välillä jo päivää aiemmin Pudasjärvellä. Syyskuussa 1944 elettiin tulenarkoja aikoja. Neuvostoliiton kanssa oli juuri saatu sovittua aselepo ja välirauha, ja yli kolme vuotta kestänyt jatkosota oli päättynyt. Aselepo alkoi 4.9. ja välirauhan ehtona oli, että Suomi katkaisee virallisesti suhteensa Saksaan, sekä ajaa saksalaiset sotilaat maasta. Entiset aseveljet, saksalaiset ja suomalaiset solmivat kuitenkin salaisen, Syysmanooveriksi kutsutun sopimuksen. Sopimuksen mukaan saksalaiset lupasivat vetää ennaltailmoittamansa aikataulun mukaan joukkonsa Lapin kautta pois Suomesta, ja suomalaiset lupasivat seurata perästä noin päivämatkan päässä, jolloin suomalaiset sotilaat voisivat vallata saksalaisten jälkeensäjättämät, tyhjät asemat ilman taisteluja. Ensimmäiset kaksi viikkoa so
Lue lisää

Ensimmäinen kantakirjattu Suomenhevonen kantakirjattiin Iissä

-
Kuva
Iiläinen kantakirjaori, Vinha Paanari. Kuva: Henna Haapaniemi. 6.9. vietettiin suomenhevosen päivää! Suomenhevosella on pitkät perinteet täällä Suomen niemellä, ja se on ollut vuosisatoja tärkeä apu niin erilaisissa tilan töissä, metsätöissä kulkemisessa ja sotienkin aikana, ja on ehdottomasti oman juhlapäivänsä ansainnut. Kantakirjaaminen on vähän tuoreempi juttu. Suomenhevosen kantakirjaaminen aloitettiin tasan 111 vuotta sitten "hevoshoidon edistämiseksi". Valtion toimesta ryhdyttiin vuonna 1907 järjestämään orinäyttelyitä ympäri maata sen varmistamiseksi, että kriteerit kantakirjaamiselle olivat kaikkialla samat. Iihin tämä liittyy siten, että aivan ensimmäinen kantakirjattu Suomenhevonen nimeltään Ukonpoika kantakirjattiin Iissä, vaikka ori itse olikin kantakirjaorinäyttelyyn tuotu Limingasta. Iistä kantakirjattiin kuitenkin jutun mukaan samalla kertaa useampi tamma; E. Kukko-Liedeksen Perho, M. Häyrysen Tamma, K. Ellalan Ilta, K. Veijolan Piiju, sekä A. Paavo
Lue lisää
-
Kuva
1918 -  Sisällissota Iissä Tänä vuonna Suomen sisällissodasta on tullut kuluneeksi sata vuotta. Sisällissota käytiin keväällä 1918, mutta sen vaikutukset jatkuivat pitkään. Syksyn mittaan 1918 sotavankileirit lakkautettiin ja vangit siirrettiin siviilihallinnon piiriin. Samalla suurin osa armahdettiin ja sata vuotta sitten, 31.10.1918, armahdettiin suurin osa vielä vangittuna olleista punavangeista, 10 000 vankia. Tämän vuoksi ajattelin tämän olevan ihan sopiva aika sisällissodan muisteluun blogissa - keväällähän tätä blogia ei vielä ollut olemassakaan. Vaikka Ii ei kuulunutkaan sisällissodan eturintamaan eikä päänäyttämöihin, sen vaikutukset näkyivät kyllä myös Iissä.   Oulussa punakaarti ja valkoisten joukot ottivat yhteen sillä seurauksella, että valkoiset valtasivat kaupungin. Iiläisiä ei näytä olleen juurikaan niissä kahinoissa mukana, ainakaan kaatuneena tai vangittuna. Muutenkin iiläisiä näyttää osallistuneen sisällissodan taisteluihin varsin vähän, ja mieliala kotipitäjäs
Lue lisää