Pääskysestä ei päivääkään

-







Vanhan kansan sananlaskua toistellaan tänäkin päivänä keväisin, kesän tuloa odotellessa. Harva vielä tekee ennustuksia kiurusta ja peipposesta, mutta pääskyjen ilmaantuminen seuduille usein huomataan. Niin myös ennen; esimerkiksi Oulun wiikkosanomat julkaisi joka vuosi uutisen siitä, kun ensimmäinen pääsky oli nähty Oulun seudulla. Pääskystä pidettiin varmana kesän merkkinä. Vaikka linnut eivät aivan näin täsmällisesti kesää osaa ennustaa, on ennustuksessa perääkin: linnut eivät kylmään pohjoistuuleen lähde, vaan odottelevat sopivan lämpimiä aikoja muutolleen. Täältä voit lukea ylen jutun, jossa vanhan lorun epätarkkuutta tarkastellaan vähän kriittisemmin: https://yle.fi/uutiset/3-9587146


Oulun wiikkosanomat 23.5.1888


Joskus asian yhteydessä puitiin myös muita keväisiä merkkejä, kuten potun istutusta, takatalvia ja rukiin kasvua:


Oulun wiikkosanomat 22.5.1869

"Oulusta. Ilmat, jotka alusta wiikkoa olivat warsin kolkot, owat toki lopulla wiikkoa wähän lämminneet. Pääskynen, joka käwäsi täällä jo tämän kuun 12 päivänä, mutta samalla taas katosi teilleen tietymättömille, näyttää nyt kokewan wakinaisemmasti majoittua maisemillemme, ja käkikin on kuultu jonkun kerran kukahtavan. Kastetta on maa saanut öisin ajoin muutaman kerran tälläkin wiikolla. Maamiehet owat ryhtyneet peltotöihinsä ja ohraa ja potaateja kylwetään. Enimmät kylwöt tehtäneen kumminkin wasta nousuwiikolla, niin että kylwön-aika täällä pohjanperällä tulee olemaan tawallinen. Tämän wiiwykin, wastoin noita toiweita warhaisesta kesän tulosta, tekiwät menneen-wiikkoiset rankat sateet sekä kylmät ilmat niitten edellä ja jälkeenki. - Rukiin-laihot käywät yhä puuhkiammiksi." 



Onpa pääskynen päässyt joskus etusivun jutuksikin. Tässä Oulun Wiikko-Sanomia -lehden  etusivun jutussa vuodelta 1934 kerrataan tarkkaan toukokuussa havaitut säät ja ilmiöt. Pääskynen oli ensi kerran nähty Oulussa jo 4. toukokuuta, mutta tullut takaisin jäädäkseen vasta 14. toukokuuta. 

Oulun Wiikkosanomia, 7.6.1834. 







Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Olhavan taistelusta 75 vuotta

-
Kuva
Tänään, 29.9 tulee Olhavan taistelusta kuluneeksi tasan 75 vuotta. Olhavan taistelu oli Lapin sodan ensimmäinen suomalaisuhreja vaatinut taistelu, vaikka laukauksia oli vaihdettu suomalaisten ja saksalaisten välillä jo päivää aiemmin Pudasjärvellä. Syyskuussa 1944 elettiin tulenarkoja aikoja. Neuvostoliiton kanssa oli juuri saatu sovittua aselepo ja välirauha, ja yli kolme vuotta kestänyt jatkosota oli päättynyt. Aselepo alkoi 4.9. ja välirauhan ehtona oli, että Suomi katkaisee virallisesti suhteensa Saksaan, sekä ajaa saksalaiset sotilaat maasta. Entiset aseveljet, saksalaiset ja suomalaiset solmivat kuitenkin salaisen, Syysmanooveriksi kutsutun sopimuksen. Sopimuksen mukaan saksalaiset lupasivat vetää ennaltailmoittamansa aikataulun mukaan joukkonsa Lapin kautta pois Suomesta, ja suomalaiset lupasivat seurata perästä noin päivämatkan päässä, jolloin suomalaiset sotilaat voisivat vallata saksalaisten jälkeensäjättämät, tyhjät asemat ilman taisteluja. Ensimmäiset kaksi viikkoa so
Lue lisää

Ensimmäinen kantakirjattu Suomenhevonen kantakirjattiin Iissä

-
Kuva
Iiläinen kantakirjaori, Vinha Paanari. Kuva: Henna Haapaniemi. 6.9. vietettiin suomenhevosen päivää! Suomenhevosella on pitkät perinteet täällä Suomen niemellä, ja se on ollut vuosisatoja tärkeä apu niin erilaisissa tilan töissä, metsätöissä kulkemisessa ja sotienkin aikana, ja on ehdottomasti oman juhlapäivänsä ansainnut. Kantakirjaaminen on vähän tuoreempi juttu. Suomenhevosen kantakirjaaminen aloitettiin tasan 111 vuotta sitten "hevoshoidon edistämiseksi". Valtion toimesta ryhdyttiin vuonna 1907 järjestämään orinäyttelyitä ympäri maata sen varmistamiseksi, että kriteerit kantakirjaamiselle olivat kaikkialla samat. Iihin tämä liittyy siten, että aivan ensimmäinen kantakirjattu Suomenhevonen nimeltään Ukonpoika kantakirjattiin Iissä, vaikka ori itse olikin kantakirjaorinäyttelyyn tuotu Limingasta. Iistä kantakirjattiin kuitenkin jutun mukaan samalla kertaa useampi tamma; E. Kukko-Liedeksen Perho, M. Häyrysen Tamma, K. Ellalan Ilta, K. Veijolan Piiju, sekä A. Paavo
Lue lisää
-
Kuva
1918 -  Sisällissota Iissä Tänä vuonna Suomen sisällissodasta on tullut kuluneeksi sata vuotta. Sisällissota käytiin keväällä 1918, mutta sen vaikutukset jatkuivat pitkään. Syksyn mittaan 1918 sotavankileirit lakkautettiin ja vangit siirrettiin siviilihallinnon piiriin. Samalla suurin osa armahdettiin ja sata vuotta sitten, 31.10.1918, armahdettiin suurin osa vielä vangittuna olleista punavangeista, 10 000 vankia. Tämän vuoksi ajattelin tämän olevan ihan sopiva aika sisällissodan muisteluun blogissa - keväällähän tätä blogia ei vielä ollut olemassakaan. Vaikka Ii ei kuulunutkaan sisällissodan eturintamaan eikä päänäyttämöihin, sen vaikutukset näkyivät kyllä myös Iissä.   Oulussa punakaarti ja valkoisten joukot ottivat yhteen sillä seurauksella, että valkoiset valtasivat kaupungin. Iiläisiä ei näytä olleen juurikaan niissä kahinoissa mukana, ainakaan kaatuneena tai vangittuna. Muutenkin iiläisiä näyttää osallistuneen sisällissodan taisteluihin varsin vähän, ja mieliala kotipitäjäs
Lue lisää